Tällä kertaa kirjoituslokaationa toimii tulevaisuudessa todennäköisesti vakkariksi muodostuva sängyn nurkkaus 27 neliöisen Helsinki-kodin syövereissä. Viime viikot mä olen ihan puhtaasti fiilistellyt uutta kotia, naapurustoa ja kotikaupunkia muutenkin. Mä en ole koskaan osannut ajatella, miten paljon nähtävää täällä on! Pidettiin lauantaina siskon kanssa turistikierros täällä mun uudessa ihanassa kotikaupungissa ja totesin moneen otteeseen, että musta tuntuu kuin olisin ulkomailla. Naapurustot täyttyy toinen toistaan kauniimmista rakennuksista, kirkkaista väreistä ja hymyilevistä ihmisistä. Miten mä oikein päädyin tänne?


Vielä pari kuukautta sitten en osannut ajatella asuvani Helsingin keskustassa. Ajattelin, että stressaannun siinä ihmispaljoudessa ja metelissä. Voi kuinka vääräksi mun luulot osoittautuikaan!! Jo ekana iltana pääsin tutustumaan moneen naapuriin vahingossa tapahtuneiden koiratreffien myötä ja se oli aivan huippukivaa. Iltaa kohden kadutkin rauhoittuivat, joten uni tuli niin mulle kuin naperollekin hyvin äkkiä. Ja mikäli luontoa tulee ikävä, niin lähin puisto löytyy kahden minuutin kävelymatkan päästä ja merenrantaankin tallustaa sen about 10 minuuttia mun hidasta lyllerrysvauhtiani.

Halusin vaan tulla kertomaan, että mun on kaikin puolin erittäin hyvä olla täällä. Palaillaan taas ♥️